Pikkujouluristeily 14.–15.11. - Osa 1/3

Tapahtuipa (taas) kerran Itämerellä
 
Marraskuu on äärettömän synkkää aikaa. On pimeää, sateista, kylmää ja kesä on vain kaukainen muisto takaraivossa. Opettajaopiskelijoille marraskuinen masennus on vielä rankempi. Fuksit hajoavat Norssiin ja opettelevat vielä merkityksettömien tekstien tuottamista sekä OKL:n että Norssin työntekijöiden iloksi. Kakkoset tuskailevat ruotsin kieliopin kanssa ja hämmästelevät kuvataiteen kolmioleipämalleja. Kolmoset ihmettelee miten saa kalenteriin ahdattua kandin kirjoittelua, sivuaineopintoja sekä Joulugaalan järjestelyitä. Vanhat… No ne ovat vanhoja ja stressaa luultavasti gradua ja käsien läpi valuneita opiskeluvuosia.

Marraskuussa on kuitenkin AINA kaksi valopilkkua, jotka auttaa jaksamaan:

Ensimmäinen on Educariumilla pyörivien miesopiskelijoiden komeat ja tuuheat viikset, joita voi ihailla himoiten tai puolestaan naureskella tuntien pientä myötähäpeää. Sääli, ettei kaikille miehille kasva yhtä komeita pensseleitä kuin rahastonhoitaja Simo Haavistolle.

Toinen valopilkku on tietenkin aina yhtä hauska ja hullunkurinen Opexin pikkujouluristeily! Kyseessä on niitä harvoja Itämerellä seilaavista risteilyistä, joissa on oikeasti hauskaa! Miksi? Konsepti on muuten sama, mutta keski-ikäiset risteilyjuntit on korvattu länsirannikon parhaalla seuralla: Turun OKL:n opiskelijoilla, tulevilla kansankynttilöillä, jotka ovat vuorokauden aikana kaikkea muuta kuin vastuullisia kasvattajia.

Sitten reissun ennakkoasetelmiin…

Jotenkin suorastaan järkyttää kirjoittaa nämä ennakkoasetelmat ylös ja vielä myöntää, että olen itse ottanut osaa tähän katastrofaaliseen matkaan.

Samaan paattiin oli tosiaan ängetty opettajaopiskelijoiden lisäksi myös Lexin kiitosristeilijät. Koko risteilykansan onneksi oikkarit eivät koskaan sylje kuppiin ja ottavat viinan juomisen yhtä vakavasti kuin tulevaisuuden työnsä. Hieno vahvistus siis Baltic Princessille!

Totta kai samalla risteilyllä piti olla myös Turun kauppakorkeakoulun opiskelijat jollakin omalla hassutteluristeilyllään. Eivätkä hekään saapuneet paikalle pelkästään buffetin ja bingon perässä. Herrasmiesten puvuista ja kauppisleidien pikkumustista olisi voinut päätellä, että kauppakorkeakoulun piti hypätä Viking Graceen Baltic Princessin sijaan.

Tässä kohtaa luulisi Silja Linen henkilökunnalla olevan jo tarpeeksi työnsarkaa, mutta kun ei… Pitihän sinne laivaan päästää muitakin satakuntalaisia kuin kolmosvuosikurssin Rauli ja A-P. Tästä syystä iso osa Satakunnan ammattikorkeakoulusta päätti liittyä mukaan risteilemään. Eikä SAMK todellakaan lähtenyt jarruttelemaan. Tämä lähinnä insinööreistä koostuva lauma saapui paikalle näyttävästi haalareissaan ja oli nimennyt risteilynsä Pipariristeilyksi. Kaikki voivat itse päätellä mistä risteilyn nimi on saanut alkunsa. Voi luoja sentään.

Opiskelijoista koostuva kokoonpano oli siis melko järkyttävä lista luettavaksi, mutta eihän se hauskuus edelleenkään lopu tähän. Sillä olihan koko risteily alunperinkin Suomi24:sen SINKKURISTEILY. Mitä tämä tarkoitti käytännössä? Se tarkoitti ylämääräisiä aktiviteetteja, kuten esimerkiksi speed datingia ja sinkkutansseja ym. äärimmäisen säälittävää. Se tarkoitti myös, että laivalla saattoi kuulla lähes käsittämättömiä iskurepliikkejä keski-ikäisiltä miehiltä, jotka olivat A) juuri eronneet, B) juuri tajunneet, että deittipalstoilta ei löydä rakkautta, tai C) vielä neitsyitä. Ja kyllä, tämä risteily oli heidän unelmiensa täyttymys. Se oli universumin tapa maksaa heille kaikki vääryydet takaisin ja vielä korkojen kanssa. Se oli myös samalla monen opiskeljanuoren painajainen ja olenkin erittäin pahoillani kaikkien opiskelutoverieni puolesta, jotka joutuivat kokemaan epämiellyttävää läheisyyttä näiltä keski-ikäisiltä sinkkumiehiltä.

JATKUU HUOMENNA...