Muutama tusina kopoa, syksyinen seminaari ja Frank

Astuin sisään yliopiston päärakennukseen noin kello kahden aikoihin. Rakennuksen tuulikaappiaulan viipyilevä tunnelma herätti minussa voimakkaan ristiriidan, kun vertasin sitä kakofoniseen Educariumin opiskelijaruokala Macciavelliin, jossa äsken vielä nautin lounasta. Missä ovat ihmiset, pohdin. Tietääkseni olin kuitenkin jo lähellä luentosali II:ta, jossa järjestettävään seminaariin olimme kollegani, Opexin toisen koulutuspoliittisen vastaavan, Lotta Haariston kanssa kaksi viikkoa takaperin ilmoittautuneet.

"Moi, Ilkka! Ootko myös tulossa kopo-seminaariin?" kysyin. Ilkka vastasi kieltävästi ja sanoi, että on menossa luennolle. Koin pienen pettymyksen, kun suuri osa päärakennuksen aulan reunamilla iloisesti porisevista nuorista, myös Ilkka, lähti kuuntelemaan jotain oman alansa luennoitsijaa. Minä, kollegani ja muut ainejärjestöaktiivit jäimme aution pimeään ja harmaaseen aulahuoneeseen, patinoinoituneen ja tyhjän puhujanpöntön seuraksi. Vilkaisimme kollegani kanssa toisiamme: ”Tässäkö kaikki?” ”Tässä kaikki”.

Seminaarin alkaessa huomasimme paikalle kuitenkin saapuneen muutaman tusinan verran päitä. Minulle ja kollegalleni osallistuminen ylioppilaskunnan järjestämään koulutuspoliittiseen seminaariin oli heti ollut selviö saatuamme tilaisuudesta kutsun sähköposteihimme. Lähetimme varmistuksen osallistumisestamme välittömästi. Tiesimme, että tämä olisi tärkeää, jotta seminaarin kahvitarjoilu osattaisiin mitoittaa oikein.

Istuimme alas, ja tilaisuus alkoi klo 14:20. Ensimmäisestä puheenvuorosta minulle ei juurikaan jäänyt muistikuvia. Saattaa olla että keskityin ehkä enemmän älypuhelimeni facebook-ominaisuuteen kuin siihen mitä salissa tapahtui. 15:09 alkoi kahvitauko: reilun kaupan erinomaista mustaa kahvia, jota olisin voinut ottaa santsikupillisenkin, mutta hitaana jäin ilman. Rostenin leipoman munkinkin totesimme kollegani kanssa oikein maukkaaksi.

Toisena meille kerrottiin kuka on Frank. Hän on uusi Lyyra – opiskelijakortti, jossa on uudistetut maksuominaisuudet ja johon ei mahtunut viivakoodia. Siksi sitä ei voi käyttää kirjastokorttina. Opiskelijakortin lisäksi Frank on myös 15 päähenkilöä Aki Kaurismäen klassikkoelokuvassa Calamari Union. *SPOILER ALKAA* Elokuvassa kaikki muut Frankit kuolevat paitsi kaksi, jotka soutavat lopuksi Eestiin. *SPOILER LOPPUU* Suosittelen elokuvaa kaikille.

15:49 aloitti esitelmänsä vararehtori. Hän oli mielestäni seminaarin paras puhuja. Vararehtori ei käyttänyt lainkaan visuaalista havaintomateriaalia, mikä oli miellyttävää. Kalvoton luennoitsija ei aina ole kelvoton sellainen. Vararehtorin mukaan opetussunnitelmia ruuvataan tulevaisuudessa runsaasti ja siinä työssä kannattaa myös opiskelijoiden olla mukana.

Vararehtorin jälkeen klo 16:36 oli aika päästää irti kirjastoväki. Tunnelma alkoi tässä vaiheessa olla jo väsynyt ja siksi hieman vekkuli. Kirjaston kolmikko kertoi, että kurssikirjastot tullaan yhdistämään tieteenalakirjastoihin ja uusi komealta kalskahtava kirjastorakennus, TEUTORI, avataan lokakuussa. Lisäksi kerrottiin kätevästä aineistonhakupalvelusta nimeltä ResearchGuides, joka löytyy osoitteesta kirjasto.utu.fi.

Lopuksi klo 17:08 oli vuoro kuulla mitä kuuluu sähköiselle tenttimiselle yliopistossamme. Asiasta kertoneen erikoissuunnittelijan mukaan TEUTORIin ja kauppakorkealle on tulossa uudet tenttiakvaariot. Hän toivoi, että niiden myötä opettajat alkaisivat valita sähköisiä, joustavia, tenttejä perinteisten tenttipäivien rinnalle. Samaa toivoi myös moni muu salissa iltapäiväänsä viettänyt.

Seminaari loppui klo 17:40, jolloin luentosali tyhjeni, ihmiset lähtivät koteihinsa ja jättivät neljä Rostenin leipomaa herkkumunkkia kuivumaan salin oven vierelle oranssiin leipälaariin.

- Miikka Korventausta, Kopo